21. Labor Day Weekend - Venice beach, Los Angeles ja Hollywood!

Syyskuun ensimmäinen viikonloppu oli täällä Jenkkilässä ns. Labor Day Weekend, eli meikäläisten vappua etäisesti muistuttava juhla. Siihen liittyen myös maanantai oli kansallinen vapaapäivä, Labor Day. Jotkin kaupat olivat maanantaina kiinni, kuten myös koulun kampus. Meillähän lukujärjestys on sellainen, että perjantaisin ei normaalisti ole luentoja, joten tämä vapaa maanantai tarkoitti meille siis neljän päivän vapaata.

Päätimme yhdessä saksalaisten kollegojemme kanssa, että lähdemme katselemaan Los Angelesin nurkkia viikonloppuna. Perjantain olimme vielä kotosalla askareissa, mutta lauantaina starttasimme puolen päivän maissa kohti kuuluisaa Venice Beachia, eli monista elokuvista ja TV-ohjelmista tuttua uimarantaa, josta löytyy myös paljon pieniä putiikkeja sekä muita aktiviteetteja, kuten rullalautapuisto, ulkoilmakuntosali sekä tennis- ja koriskenttiä.

Ajomatka Venice Beachille kesti meiltä noin 40 minuuttia. Paikan päällä ilma oli aluksi varsin kylmän tuntuinen, sillä sää oli pilvinen ja mereltä päin puhalsi kylmä tuuli. Meillä ei ollut mitään aikomusta mennä uimaan tai edes ottamaan aurinkoa, vaan puhtaasti katsella ympärillemme ja käydä katsomassa nämä alueen kuuluisat kohteet, kuten tämä ulkoilmakuntosali sekä rullalautapuisto. Auton saimme hyvin näppärästi parkkeerattua rannan lähistölle, josta löysimme useita tilavia pysäköintialueita, maksullisia tottakai.


Rantakadulla vaelsikin varsin paljon väkeä ja turistirysästä kun ensisijaisesti on kyse, niin etenkin erilaiset matkamuistot sekä kaikenlainen muukin kaupustelu näytteli pääroolia rannan läheisyydessä. Kaupoista saattoi löytää jokaiseen makuun jotain aina t-paidoista paikalliseen musiikkiin tai vaikkapa botoxiin asti! Osa tuotteista oli sopivan kantaa ottavia, kuten esimerkiksi oheisen paidan painatuksesta voi huomata.

Hetken kiertelyn jälkeen aurinkokin päätti näyttäytyä meille pilviverhon takaa ja tuota pikaa ilma olikin sangen petollinen, sillä kylmä mereltä puhaltava tuuli sai ilman tuntumaan melko viileältä ja kolealta, mutta aurinko porotti ylhäältä erittäin pistävästi. Niinhän siinä sitten kävi, että aurinkorasvalla ei kukaan tullut varautuneeksi kolealta tuntuneeseen säähän ja oikeastaan lähes joka iikka meistä poltti itsensä muutaman tunnin rantavisiitin aikana, kuka pahemmin ja kuka sitten hieman vähemmän.

Timo voitti Päivän Pesukarhu -palkinnon hankkimalla koko naamalle, niskaan ja kaulaan ulottuvan tulipunaisen hipiän. Muodon kruunasi aurinkolasien muotoinen, auringolta suojassa pysynyt vaalea maski, joka ulottui nätisti korvista ohimojen kautta silmien ympäri. Ville puolestaan valitti kylmää tuulta pari tuntia ja päätti sen jälkeen pukea päällensä juuri ostamansa hupparin. Oheinen kuva kertoo omaa kieltään siitä, mitä aurinko kuitenkin sai sillä välin aikaan yhdessä hihattoman t-paidan kanssa. Loppupäivän Aloe Vera oli molempien ylin ystävä.

Suuntasimme rannalta ottamaan vastaan hotellihuoneet, jotka oli varattu aiemmin viikolla netin kautta. Etsimme ensisijaisesti edullista, mutta siedettävällä sijainnilla olevaa hotellia, jonka yhteyteen on mahdollista myös parkkeerata auto yön ajaksi. Parhaiten tarkoitustamme tuntui vastaavan Historic Mayfair Hotel Los Angeles, jossa yöpyminen tuli maksamaan meille 39 taalaa per yö, sisältäen yhden lisävuoteen sekä pysäköinnin. Aamupala ei sisältynyt hintaan. Hotelli oli ulospäin varsin siistin ja kivan näköinen, kuten myös aula. Hotellihuoneet olivat ihan perustasoa, ei mitään ylimääräistä ja ehkäpä jo loistokkaimmat päivänsä nähneet, mutta meille ne olivat oikein sopivat. Hotelli sijaitsi aivan Los Angelesin downtownin tuntumassa, eli niin sanotusti pilvenpiirtäjien katveessa. Matka meiltä tosin kesti Venice Beachilta hotelliin toista tuntia, kun hieman tunaroimme navigaattorin kanssa ja lähdimme ajamaan liian pohjoiseen, jossa sijaitsi kokonaan toisessa kaupunginosassa toinen 7th street. Noh, lopulta kuitenkin löysimme perille pienen sightseeingin jälkeen.

Nopean suihkun lähdimme porukalla etsimään ruokapaikkaa lähistöltä ja hieman hakemaan myös evästä iltaa ja aamua varten viereisestä putiikista. Hyvän sijainnin myötä myös ravintola löytyi aika läheltä ja saimme ohessa ihastella Los Angelesin upeita rakennuksia, hieman toisenlaista kuin kotipuolessa tai edes täällä Fullertonin kaltaisessa pikkukaupungissa.

Viereinen näkymä hotellihuoneen ikkunasta oli sekin aikalailla huikea. Iltavalaistuksessa oleva suurkaupunki on eittämättä komeaa katseltavaa, etenkin kun hotellihuoneemme oli 12. kerroksessa, joten näköalaa riitti.


Päätimme hyvissä ajoin päivällä, että lähdemme iltasella katsomaan hieman Los Angelesin kuuluisaa yöelämää. Yksi meistä oli käynyt Avalon-nimisellä nightclubilla kerran aiemmin ja suositteli sitä meille. Näinpä lähdimme siis yhdellä autolla sekä yhdellä taksilla noin 10 minuutin matkan Hollywoodiin, jossa kyseinen yökerho oli. Klubi oli rakennuksena melko vanhan oloinen ja vaikutti esim. vanhalta teatterilta tai oopperatalolta. Sisäänpääsymaksu oli melko suolainen 30 taalaa ja juomat maksoivat noin 10 taalaa. Musiikki paikan päällä oli pääosin teknoa, jota joku paikallinen dj-lavalla pyöritteli. Muutaman tunnin ihmettelyn jälkeen palasimme parissa erässä takaisin päin.

Sunnuntaina jätimme hotellin hieman ennen puolta päivää ja lähdimme kohti Hollywoodia tarkoituksenamme nähdä nyt ainakin kuuluisa Hollywood-kyltti, joka hotellin ikkunasta katsottuna siinsi kaukana horisontissa vuorenrinteillä. Matka-aika Hollywoodin keskusta-alueelle ei kestänyt kuin 10-15 minuuttia, mutta sen jälkeen tuhrasimme lähemmäs tunnin etsien sopivaa aamupalapaikkaa. Hieman syötyämme lähdimme kävelemään kohti kuuluisaa Kodak Theatrea sekä aivan Walk of Famen ydintä.

Löysimme pienen kävelyn jälkeen tämän etsimämme paikan ja lopulta kiipesimme näköalatasanteelle ottamaan muutaman kuvan kauempana rinteellä olleesta Hollywood-kyltistä. Osa meistä myös shoppaili hiukan Hollywoodin lukuisissa vaateliikkeissä ja otimme näitä pakollisia poseerauskuvia niin Walk of Fame -tähtien kuin leffafiguurienkin vieressä. Kaikkiaan taisimme noin nelisen tuntia tallustella pitkin Hollywoodin katuja ihmettelemässä nimiä katujen tähdissä sekä erilaisia leffoihin liittyviä rakennuksia ym. Tämän jälkeen suuntasimme nokan taas kohti Fullertonia, jonne ajomatka kesti likimain suoraa freewayta pitkin hieman toista tuntia.

  

  

      

Tänään maanantaina meillä on siis ollut vapaapäivä, joten on ollut mukava toipua parin päivän reissusta rauhaksiin. Kämppä on siivottu ja iltasella pitäisi vielä opiskella erityisesti rahoitusta, jonka kymmenen kysymystä sisältä quiz on tehtävä huomiseen iltaan mennessä. Lisäksi pitäisi alkaa hahmotella torstaiksi palautettavaa kirjoitelmaa aiheesta DREAM Act. (Development, Relief and Education for Alien Minors). Kyseessä on siis eräänlainen ohjelma, jonka avulla jo pidempään jenkeissä ilman lupaa oleskelleet nuoret pääsisivät kouluttautumaan ja täten mahdollisesti jossain vaiheessa olemaan jollain tapaa hyödyksi Yhdysvaltojen taloudelle. Aiheen merkityksestä keskusteltiin täällä viime viikolla Macroeconomicsin luennolla ja aiheesta ilmeisesti jatketaan vielä myöhemminkin. Opettaja itse kun on Iranista lähtöisin, niin maahanmuuttajien asia tuntui olevan hänen mielestään hyvä puheenaihe. Aihe sinällään tuntui herättävän kovasti keskustelua luokassa, joten sitä oli myös näin vaihtarin näkökulmasta mukava seurata ja toisaalta hieman sitten verrata eurooppalaiseen koulutusjärjestelmään ja asennemaailmaan.

Laitetaan loppuun vielä linkki videoon, johon Timo koosti kuvakollaashin viikonlopun reissusta ja tunnelmista: http://www.youtube.com/watch?v=7t39oFmz6gM.