55. Opiskelut ohi ja vieraita kylään

Viimonen tentti saatiin siis lusittua 14. päivä joulukuuta ja kaverit tulikin kylään jo samaisena iltana. Fiilis oli siis melkoisen hyvä, koska nyt meitä odotti 2,5 viikon lomailujakso Kaliforniassa. Tenttituloksista sitten myöhempänä kunhan saadaan kaikki tietoon, sen verran voin paljastaa, että kyllähän nuo kurssit ihan hyvin sujuivat.

Blogitekstiä tosiaan vasta tässä vaiheessa (25. päivä), koska onhan tässä kiirettä pitäny ja tekemistä riittäny. Niinpä kirjotanki nyt sitten normaalia tiivistetymmässä muodossa.

Heti toisena iltana (to 15. pv) päätettiin juhlistaa hieman lomanalkua ja vieraitten tuloa myös. Alkuilta vietettiin tässä Homesteadilla muitten vaihtareitten kanssa ja olipahan hyvä fiilis! Täältä siirryttiin sitten takseilla Fullertonin Downtowniin baariin ja siellähän sitten olikin lähestulkoon jokainen syksyn vaihdossa olleet kaverit (n. 40?).

Perjantaina oli vuorossa pikkujoulut naapureitten kanssa Homesteadilla. Syömingit hoidettiin meidän kämpillä ja loppuilta vierähti Sebastianin ja Mayn asunnossa. Olipahan huikeat ruuat porukalla valmistettu. Mm. pihvejä, lihapullia, pinaattipaistosta, mustikkavalkosuklaa muffinsseja, omena-kaneli-paistosta ja jäätelöä, mansikka tikkuja kermavaahdossa, kotitekoista salsaa ja nachoja jne. Glögiäkin saatiin Suomesta asti ja juomapuolikin oli viinien osalta kunnossa. Naapureitten kämpillä vaihdettiin sitten “sokkona” lahjoja ja pelattiin tanssipeliä sekä eräänlaista arvoituspeliä.

Lauantaina saatiin auto käyttöön ja suunnattiin heti Outlet-keskukseen (Desert Hills) Camarilloon. Visa vinkui vierailla heti ihan kiitettävään tahtiin ja lopputuloksena oli melkoisen täysi takakontti takaisin lähdettäessä.

Sunnuntaina olikin jo ensimmäisen varsinaisen reissun vuoro, kohteena ei sen enempää tai väihempää kuin LAS VEGAS! Itsekkään en ollut vielä Timon kanssa suunnannut Vegasiin kertaakaan, joten odotukset oli melkosen korkeella ja herätessä ei tarvinnu jäädä sänkyyn pyörimään. Matkalla pysähyttiin vähän shoppailemaankin Tanger-nimiseen Outlet-keskukseen, mutta silti Vegasissa oltiin jo hyvissä ajoin n. 15.30.

Vegasin reissu sisälsi mm. turistikuvailua Strip:llä (pääkatu) niin päiväs kuin ilta-aikaan, limusiiniajelua, hyviä sapuskoja, pokeria, yöelämää. Saatiin upgradettua meidän huonekin 16. kerrokseen ja  sviittiin 20 dollarilla! Kannatti siis antaa vähän tippiä sisäänkirjautuessa.:P

Kyllähän tuo Vegas oli todellakin ainutlaatuinen ja hehkutuksensa arvoinen nähtävyys. Neljän hengen huone (joka tosiaan vielä upgradettiin) 2 yöltä 4 tähden kasinohotellissa maksoi vaivaiset 131 euroa. Noh kyllähän siellä tietysti on muut keinot ottaa rahat pois kuleksimasta mutta… Reissusta selvittiin ilman minkäänlaisia haavereita takaisin (20. pv) ja tajuttoman hauskaa kyllä oli. Antin kamerasta taitaa löytyäkin sellaiset 1500 kuvaa, eli parhaimpiin paloihin on helppo palata vielä monen vuoden päästäkin.

21.-23. välinen aika shoppailtiin ja kierreltiin sitte tässä naapurustossa ja pääasiassa Brea Mall:ssa, joka on sellainen Itäkeskuksen kokoinen kauppakeskus. Lisäks käytiin Huntington Beachillä, Disney Downtownissa kattomassa Anaheim Ducks:in peliä ravintolassa ja pelailemassa vähän ilmakiekkoa sun muita pelejä. Emilian kanssa käytiin myös 23. päivä Disneylandissa muutaman muun ihmisen ja erityisesti lapsiperheen joukossa. Väkeä oli aivan tajuton määrä ja laitteisiin joutu parhaimmillaan odottamaan 80 minuuttia. Tästä huolimatta ehdittiin katsastaa kaikki parhaat laitteet ja vuoristoradat. Ensimmäinen kerta Disneylandissa ja ei kyllä tarvinnut katua hieman suolaista pääsymaksun pulittamista.

Jouluaattona oli ohjelmassa vierailu kirkossa Sebastianin ja Mayn kutsumana. Siellä veisattiin hieman erilaisia joululauluja kuin Suomessa. Bändi polki lavalla tahtia ja ihmiset jorasivat mukana. Lisäksi sytytettiin kaikki omat kynttilät erään biisin aikana, nähtiin videoesitys Jeesuksen syntymästä ja kuultiin puhe “ilosta”, mutta Suomesta poiketen ihmiset saivat nauraa vatsansa kipeiksi. Kirkossa tarjoiltiin myös samaan aikaan takeaway-kahveja ja pipareita. Kylmiltä väreiltä ei tässä kirkossa vältytty!

Kirkon jälkeen mentiin pariks tunniks altaalle ottamaan aurinkoa ja varjossa oli tosiaankin sellaset 22 astetta lämmintä! Paikalliset kyllä sano, että eihän tää ihan normaali joulukeli ole, että kyllä nyt on erityisen hyvä säkä reissaajille sattunu. Noh tämähän sopii ja varsinki ku loppuviikolle on luvattu jopa 25 astetta… 

Neljän maissa oli tarkotus sitte lähteä jo aattoillan viettoon Sebastianin vanhemmille, mutta lähtö veny aina lähes kuuteen asti. Siinä sitten autettiin May:ta viimosten ruokien teossa ja pahimmissa loppustresseissä. Sainpahan itsekin jotain tehtyä joulupöytään, täytettyjä kananmunia. Valitettavast ne ei kyllä tainnu maistuu, koska kotiinlähdettäessä kannoin samaiset munat takaisin autoon lähes koskemattomina.

Jouluillallinen oli suomalaisamerikkalainen ja, hmmm, fantastinen!! Kapelimestarina toimi tietysti kinkku, mutta ei tollasta kinnkua ainakaan omassa joulupöydässä ole näkyny (pahottelut kotio tästä). Lisäksi oli lohta, papu-valkosipuli-vuokaa, lanttulaatikkoa, perunamuussia, pekoni-jalopeno-juusto-nyyttejä, mansikoita-suklaakuorrutuksella jne. sekä alkupalat vielä erikseen. Juomaksi oli viinejä, olutta ja glögiä. Niin ja kaikkiaanhan meitä oli tosiaan 11 joulunviettäjää. Allekirjoittanut, Timo, Emilia, Antti, Minttu, Sebastian, May, “äiti”, “isä”, Sebastianin sisko ja hänen mies.

Syömisen jälkeen siirrtyttiin sitten vielä seurustelemaan olohuoneen puolelle ja kyllähän ne herkkupalat sekä kahvit sinnekin seurasivat. Noin 4 tuntia vierähtikin sitten olohuoneessa jutustellen ilman kummoisia ohjelmanumeroita. Tosin kyllähän mie ja Antti vetästiin muutamat suomalaiset joululaulut heidän kirjastaan ja Sebastianin äiti muisti kiittää laulusuorituksista vielä ihan poislähdettäessäkin. Nojoo, kaunistahan se ei ollut eli ymmärretään kyllä mistä kiitokset saatiin. Jutustelun lomassa vieraamme antoivat Suomesta tuomansa tuliaiset niin Sebastianille ja Maylle kuin perheellekin. Lahjoihin kuului salmiakkia, fazerin suklaata, piparisuklaata, Suomi-lämpömittari, pehmoleluporo, Tuntematon Sotilas DVD, Kalevala-koru, Marimekko-pyyhkeitä ja mitäs muutaan kuin Turun sinappia ja Koskerkorvaa. Vastaanottavat jäsenet olivat kyllä melko palasina tuliaisista ja silmin nähden ikionnellisia. Mainitaan nyt vielä tässä kohtaa, että perheellä on tosiaan juuret Suomessa. Äiti on kotoisin Espoosta ja isä Ahvenanmaalta. Kylmästä pohjolasta he muuttivat sitten Yhdysvaltoihin noin 25 vuotta takaperin isän työn perässä.

Joulupäivänä lähdettiin sitten vieraillekkin näyttämään off-roadingia (eli tässä kohtaa vuoristoajelua). Vieraatkin pääsivät niin sanotusti rattaille eli ajamaan Sebastianin Jeeppiä vuoristossa. Tällä kertaa valittiin kuitenkin tuo lähin vuoristo, joten korkeuserot eivät olleet niin päätä huimaavia ja reititkin valittiin naismatkustajille sopiviksi.;P Off-roadingin jälkeen mentiin vielä hetkeksi aurinkoon lekottelemaan, salille ja katsottiin joku tusina komedia kotosalla. Tänään taitaa olla vuorossa auringonottamista, sillä sää suosii ja huomenna on jo edessä 2 yön reissu San Diegoon!


-V-