32. Korealainen BBQ sekä Study Abroad Fair

Viikonloppu meni kotipuolessa leppoisissa merkeissä. Villekin alkoi jo sunnuntaina osoittaa sen verran elonmerkkejä, että päästiin porukalla lähtemään naapurien kera korealaiseen barbeque-ravintolaan, jonne May ja Sebastian halusivat meidät viedä.

Ajoimme noin 20 minuuttia Garden Grobe -nimiseen kaupunkiin Anaheimin lähistölle ja sieltä löytyi ravintola nimeltä Cham Sut Gol. Ravintolan erikoisuus oli siinä, että jokaisen pöydän keskellä oli grilli. Homman nimi oli siis se, että pöydässä oli jo mennessä valmiina salaattia, erilaisia kastikkeita sekä lisukkeita. Tilauksen jälkeen tarjoilija kantoi pöytään erilaisia lihoja ja sytytti grillin valmiiksi. 

Lihojen kypsentäminen grillissä jäikin sitten asiakkaiden hommaksi, eli lihat sai kypsentää haluamassaan tahdissa ja haluamalleen kypsyysasteelle itse. Meillähän oli mukana oma korelainen, eli May, joka sitten vastasi lastan heiluttelusta :)

Ruoka oli hyvää ja kun periaate ravintolassa oli all-you-can-eat, niin kyllähän siinä tuli sitten lapattua lihaa nassuun reippaalla otteella. Kun lautasesta alkoi hissukseen pohja näkyä, niin armaat naapurimme pöydän toiselta reunalta kippasivat lisää lihaa päälle. Pöydän toisessa päässä oli lisäksi nappi, josta painamalla tarjoilija olisi tuonut lisää lihaa. Meillä tosin tarjoilu pelasi jo muutenkin niin hyvin, ettei sille namiskalle ollut mitään käyttöä.

Lissukkeina tarjoiltiin myös paria erilaista tofukastiketta, joista toinen oli aika tulistakin. Lisäksi oli hieman suomalaista kotijuustoa muistuttava kananmunapaistos, kastikkeessa sekin. Jälkiruuaksi sitten asianmukaisesti jäätelöä, talon jäätelöerikoisuus oli maultaan vihreä tee, joka muistutti aika paljon kotoista minttujäätelöä.

Itse syöminen oli sinällään hauskaa touhua sekin, sillä koitimme ohjeiden mukaisesti kääriä riisipaperiin salaattia ja lihaa. Tämä käärö sitten dipattiin soosiin, joita oli niin chilikastiketta, soijakastiketta sekä jonkinlaista seesamin siemenistä tehtyä öljyä. Asiaan kuuluvasti ainakin yritimme syödä puikoilla, tosin May armeliaasti pyysi meille heti kättelyssä haarukat, ettei Suomen pojat kuole nälkään ravintolassa. Timo onnistui jotensakin oppimaan pienen taistelun jälkeen tämän puikoilla operoinnin, mutta Villeltä paloi käämit mokomaan kikkailuun alta aikayksikön ja haarukka alkoi heilua.

Hyvin syötettyinä lähdimme ajelemaan kotia kohti. Poikkesimme matkalla kuitenkin tapaamaan Sebastianin äitiä, joka pyysi meidät jo aiemminkin käymään päivällisellä joulun tienoolla. Hän vaikutti oikein herttaiselta tapaukselta ja talo oli varsin viihtyisällä alueella. Heidän naapurissaan oli valmistauduttu jo kuun lopussa koittavaan Halloweeniin asianmukaisesti ja etupihasta olikin nätisti sisustettu kotoisa hautausmaa. Nice.

Maanantai meni normaaliin tahtiin kouluviikkoa aloitellessa. Illalla tosin Ville tuli katsoneeksi kalenteriin ja huomasi, että tiistaina aamullahan on Study Abroad Fair, eli täältä vaihtariksi aikoville järjestettävä messutapahtuma, jossa he voivat jutella eri maiden vaihtareiden kanssa ja ottaa selvää erilaisista vaihto-ohjelmista. Eipä siinä muuta, mutta olimme menneet lupautumaan mukaan messuille klo 8.30 alkaen ja tämähän tiesi aikaista herätystä. Noh, eipä valmistauduttu sitten liikoja siihen, vaan napattiin aamulla LUT:n promokortit mukaan ja läppärit reppuun siltä varalta, että tulee tilaisuus esitellä LUT:n promo-slide-showta.

Olimme hieman puoli yhdeksän jälkeen Titan Walkilla, eli kampuksen kirjakaupan edestä tiedekuntiin lähtevän jalkakäytävän varressa ihmettelemässä, mitä tuleman pitää. Tämä vilkas kulkuväylä oli varattu tämän tapahtuman paikaksi arvatenkin vilkkauden ja näkyvyyden vuoksi. Meidät laitettiin päivystämään kansainvälisen toimiston pöydän ääreen ja aika pitkään siinä saimmekin pitää toimiston osastoa yksin pystyssä. 

Siinähän sitten jaettiin kovaa vauhtia kaikkia vaihtoon liittyviä yleisesitteitä ja siinä ohessa myös LUT:n korttejakaikille vähänkin asiasta kiinnostuneille. Muutama potentiaalinen lähtijä joukossa olikin ja jää nähtäväksi, josko joku heistä eksyisi täältä kylmään pohjolaankin! 






Kuitenkin mielenkiintoinen kokemus ja vaikka kokemusta messutapahtumissa edustamisesta löytyikin entuudestaan, niin oli kyllä jännää englanniksi päästä promoamaan. Vielä kun olimme osastolla, josta olisi pitänyt löytyä tietoa myös opintojen rahoittamisesta ja hakuteknisistä asioista, niin hieman olimme aika ajoin purjeessa, mutta onneksi käyntikortteja neuvojalle oli käden ulottuville ja hyvillä puhelahjoilla ohjattiin keskustelua nopeasti siihen suuntaan, että kuinkas hyvä maa se Suomi oliskaan vaihtokohteena Jenkille...

Iltapäivällä kampuksella olisi ollut järjestyksessään kolmas vuosittainen hot dogien syöntikilpailu. Kävimme katselemassa paikan päällä josko jotain kisahuumaa olisi ilmassa, mutta koska tilanne vaikutti olevan aikalailla alkutekijöissään, niin päätimme suunnata eteenpäin ja valmistautumaan huomiseen International economicsin välikokeeseen.

Niin ja perjantaina sitten ANKKAVOIMAA!!! Eli Anaheim Ducksien kotiavaus San Jose Sharksia vastaan! Lähdetäänkin kovalla Suomi-kaartilla huutamaan Teemu ja Saku liitoon, kun Petri ja Juuso lähtevän meidän mukaan Honda Centerille.