torstai 25. elokuuta 2011

16. Kurssit käyntiin!

Tiistaina ja keskiviikkona polkaistiin käyntiin täällä 29 asteen lämmössä loputkin syksyn kurssit. Tiistaipäivänepistola oli Principles of macroeconomics, eli kansantalouden makron peruskurssi. Opettaja oli iäkkäämpi rouvashenkilö, joka mitä ilmeisemmin on opettajana hieman vaativampi tapaus. Hän luetteli syksylle laajan kasan tekemistä ja teki selväksi, että tällä kurssilla pistetään sitten hihat heilumaan. 

Kuitenkin hänellä oli näihin asioihin hyvin pragmaattinen lähestymistapa; luennon aluksi hän alkoi tentata meitä opiskelijoita siitä, että mitä uutisotsikoissa viime aikoina on ollut. Esiin nousivat sekä Libyan kriisi, että USA:n velkakatto. Sen jälkeen näitä asioita ryhdyttiin pureskelemaan käytännössä ja pohtimaan sitä, miten mm. tärkeänä öljyntuottajana tunnetun Libyan epävakaa tilanne vaikuttaa tavallisen jenkin arkipäivän elämään täällä Kaliforniassa. Ao. opettaja ohjeisti meidät katsomaan joka torstai ennen luentoja uutisotsikot läpi, sillä niistä sitten käydään kyseisellä luennolla keskustelua ja kaikkien odotetaan osallistuvan. Tässä oppii varmasti paljon!


 Kävimme koulupäivän jälkeen tutustumassa vielä omatoimisesti paikallisen yo-talon kellarikerrokseen. Sieltä löytyy kokonainen keilahalli, lukuisia biljardi-pöytiä, ilmakiekko, kolikkopelejä, pöytätennis jne. sekä muita oleskelutiloja. Unohtamatta tietenkään kampuksen ainoata baaria/pubia, eli Round tablea! Ainakin biljardin sekä keilauksen osalta hinnat olivat opiskelijoille vain muutamia dollareita, joten tämä paikka tulee varmasti tutuksi tässä syksyn mittaan.




Iltasella veimme isänperheemme Miken kanssa automme takaisin autoliikkeeseen, jotta he tarkastaisivat miksi moottorivalo palaa ja saisivat tehdä mainitun smog-testin. Auton piti valmistua jo keskiviikkona päivällä, mutta pääsemme nyt noutamaan sen vasta torstaina. Tässä yhteydessä kuitenkin pitäisi kaikkien rekisteröintiasioidenkin jo olla hoidossa, joten meidän pitäisi siltä osin nyt sitten vihdoinkin päästä huokaisemaan helpotuksesta.

Ilta venyi lopulta melko pitkäksi, kun innostuimme tutkimaan kansantalouden kotitehtäviä sekä niihin liittyvää oppimisalustaa netissä. Lopulta löysimme itsemme puolen yön jälkeen vääntämästä ruutupaperille ratkaisuja yhtälöpareille sekä laskemaan kulmakertoimia erilaisille nopeus- sekä menekkigraafeille. Vaikuttaa hyvältä!

Keskiviikkona aamusella lähdimme hyvissä ajoin koulua kohti, luennot olivat alkamassa klo 10. Ehdimme ajaa fillareilla kotiovelta parkkipaikalle (n. 30 metriä), kun Timo huomasi, että fillarista on eturengas tyhjä! Tässä vaiheessa siis on viikon sisällä a) pudonnut fillarin takarengas paikoiltaan, b) mossahtanut autosta eturengas ja c) puhjennut fillarin eturengas! Ei oikein voi muutakaan todeta, kun että rengas ei ole ystävä! Eikä siihen vaikuta se, onko kyseessä autonrengas vai fillarin kumi... Johan tässä meidän rengasmurheille nauraa saksalaisetkin!! Käsittämätöntä tuuria.

Vaikka siis toinen fillari jäi kotiin, ehdimme silti mukavasti ennen luentoa koululle. Aamuluento oli maanantailta tutun vietnamilaisherran investointiaihetta. Hän otti tunnin aluksi esille erityisesti sen, että kurssilla on tällä kertaa toden totta kansainvälisiä opiskelijoita (tarkennuksena todettakoon, että siellä oli kolme meitä suomalaisia ja pari saksalaista). Hän oli tästä mielissään, totesi sen olevan hieno asia ja että se noudattaa yliopiston linjauksia, sillä CSUF haluaa profiloitua kansainväliseksi opinahjoksi. Hän toivotti meidät vielä kerran tervetulleeksi ja huomautti muille opiskelijoille, että tämä on myös heille hieno tilaisuus tutustua kansainvälisiin vaihto-opiskelijoihin.

Tulimme päiväluentojen jälkeen toviksi kämpille, sillä viimeinen luentomme oli vasta illalla. Täälläkin monet opiskelijat työskentelevät opintojensa ohella, joten kursseja järjestetään paljon myös ilta-aikaan, jolloin näillä opiskelijoilla on mahdollisuus tulla töiden jälkeen kouluun. Näinpä ajankohtana on meikäläisittäin tarkasteltuna aika erikoinen klo 19-21.45! (Ohessa kuvia kampukselta iltavalaistuksessa)

Tämä iltakurssi oli teemaltaan International business finance, eli siis kansainvälistä rahoitusta. Odotukset tämän kurssin osalta oli jo etukäteen aika korkealla, sillä aivan samankaltaista kurssia emme ole aiemmin käyneet ja nimenomaan tätä kansainvälistä ulottuvuuttahan tässä ollaan tultu tälle puolen palloa etsimään. Opettajana kurssilla oli eräs hieman vanhempi aasialaistaustaiselta vaikuttanut herra, joka solkkasi menemään lontoota aika jyrkällä aksentilla.

Vaatimustaso tällä kurssilla on ilmeisen tiukka. Ao. herra veti tämän n. 2,5 tunnin luennon ilman ainuttakaan PowerPoint-kalvoa ja tussitauluunkin hän turvautui vain loppupuolella valuuttakurssien käyttäytymistä selvittäessään. Saimme mm. kuulla minkälaiset tekijät vaikuttavat siihen, millainen suhde USD:llä ja Japanin jenillä on. Onko moni tullut esimerkiksi aatelleeksi asiaa siltä kantilta, että kun jenkki päättää ostaa japanilaisen Toyotan, ostaa hän käytännössä siinä samalla myös jenejä? Hänen valuuttansa siis muutetaan periaatteessa dollareista jeneiksi ja jenit päätyvät Japaniin, jolloin siis jokaisen autokaupan kohdalla jenin kysyntä kasvaa (jenejä myydään/vaihdetaan USD jeneiksi) ja dollarin kysyntä vähenee (dollareita myydään=vaihdetaan pois). Tämä tottakai vaikuttaa normaalitilanteessa vahvistavasti jenin kurssiin ja heikentävästi dollariin. Siinähän on sitten tällaisen autojan tuottavan maan isokenkäisillä pohtimista, kun autoteollisuus rypee ja jos vielä dollaritkin valuvat jeneiksi meren taakse...


Kyseessä oli siis kiistatta kovan luokan ammattilainen rahoituksen ja kansantalouden saralta. Hiukan harmitti tuo turhan vahva aksentti, joka näin vielä vieraaseen kieleen totuttelevia kuulijoita häiritsi ja vaati erityistä keskittymistä. Hauska yksityiskohta sinällään muuten on se, että yhtäkään neljästä kurssistamme ei vedä natiivi jenkki! Toisin sanoen jokaisella opettajalla on melko selkeä vieras aksetti. Tuntuu siltä, että koulussa on melko paljon aasialaisia opettajia.

Kaiken kaikkiaan pitää todeta, että meihin on suhtauduttu täällä vaihto-opiskelijoina erittäin positiivisesti niin opettajien, kuin oppilaidenkin keskuudessa. Opettajan kokevat selkeästi, että kansainvälinen ulottuvuus tuo lisäarvoa heidän kurssilleen ja kommentit sekä näkökulmat mm. suomalaisen tai saksalaisen kantilta antavat syvyyttä keskusteluun. Ja keskusteluhan on jenkkilässä opetuksen ytimessä, luennot ovat huomattavasti vuorovaikutteisempia kuin kotopuolessa. Toivottavasti pääsemme tutustumaan vielä syksyn aikana myös paikallisiin opiskelijoihin, eikä ainoastaan vaihtareihin!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti